Työntekijöiden oikeuksien heikentäminen ei ole työllisyys toimi
Minja Koskela totesi "Potkut, jos naama ei miellytä". Tämä on hyvin kärjistetty tilanne hallituksen uudesta potkulaista, mutta siitä voi tulla uusi normaali. "Asiallisen ja painavan syyn" vaihtaminen pelkäksi "asialliseksi syyksi" tulee muuttamaan potkukulttuuria ja me tulemme näkemään hyvin monta käräjäoikeustapausta siitä mikä lasketaan asialliseksi syyksi. Onko asiallinen syy esimerkiksi kerran viisi minuuttia myöhässä töihin tuleminen tai yhdeltä asiakkaalta saatu negatiivinen palaute. Jos nämä mielestäsi eivät ole asiallisia syitä niin missä kulkee asiallisen ja asiattoman syyn ero? Entä, jos työnantaja haluaakin päästä eroon työntekijästä, että voi palkata uuden halvemmalla? Aletaanko muistella aikaisempia myöhästymisiä tai muita pieniä virheitä, joista ei ole ennen huomautettu?
Koeaika on osoittanut miten käy, jos irtisanomisiin voi käyttää kevyitä syitä. Esimerkiksi lappeenrantalaisen asiakasneuvojan koeajan työsopimus purettiin kun hän joutui jupakkaan Kokoomuksen kaupunginvaltuutetun kanssa. Asiakasneuvojalla oli yli 30 vuoden työkokemus, ei ollut mitään aikaisempia nuhteita ja työvuoroista oli jo puhuttu seuraaville kuukausille. Koeaikasopimus päätettiin purkaa kuusi päivää ennen koeajan päättymistä "puuteiden ja laiminlyöntien takia", joista asiakasneuvoja kuuli ensimmäisen kerran irtisanomiskeskustelussa. Jupakasta ei ollut mitään mainintaa potkujen yhteydessä ja nämä "puutteet ja laiminlyönnit" olivat täysin epämääräiset. Linkki juttuun. (Maksumuuri ja vaatii hyväksymään evästeet)
Työntekijöiden oikeuksien heikentäminen ei ole työllisyystoimi. Määräaikaisten sopimusten tekemisestä ja potkujen antamisesta tehdään helpompaa. Jos työnantaja ei näe onko työntekijä hyvä kuuden kuukauden koeajassa, niin vika on kyllä työnantajassa. Mikään näistä hallituksen toimista ei ole tehnyt työntekijöiden palkkaamisesta yhtään sen helpompaa. Työntekijän palkkaaminen on ongelma, ei niistä eroon pääseminen.
Yrittäjänä haluaisin palkata yritykseeni ensimmäisen työntekijän, mutta vastaani tuli iso ongelma, työterveyden hankkiminen työntekijälle. Minun piti aloittaa pitkä prosessi eri työterveyksien kilpailutuksesta. Yksityislääkäreiden työterveyden hinnat olivat myös järkyttävän kalliita ja saivat pohtimaan, olenko sittenkään varma työntekijän palkkaamisesta. Kela korvaa työlääkärikuluista 50-60%, joten minun ei tarvitse yksin maksaa näitä kuluja. Eikö olisi järkevämpää, että poistetaan työnantajan työterveysvelvollisuus, lopetetaan yksityislääkäreille suunnatut kelakorvaukset ja laitetaan nämä rahat julkiseen terveydenhuoltoon. Jopa Kokoomuksen Ben Zyskowicz kehui Suomen julkista terveydenhuoltoa, vaikka kokoomuksella on läheiset välit yksityisten terveysjättien kanssa.
Eikö olisi aika, että siirretään yritysten vastuu terveydenhoidosta valtiolle. Tarvittaessa kulut voidaan kattaa yritysveron nostolla, mutta tämä muutos vähentäisi yritysten byrokratiaa ja merkittävästi helpottaisi yritysten kykyä palkata työntekijöitä. Haluan käyttää aikani yrityksen kehittämiseen, en tarjousten pyytämiseen yksityislääkäreiltä.
Hopeareunus tähän koko lakimuutokseen on se, että nyt voidaan pohtia, onko asiallinen syy antaa potkut esimerkiksi rasististen nettikommenttien takia.
Osa jutusta julkaisiin ESS:ssä: https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/8990505